Otteluraportti: Pisteet tasattiin jälleen Pallokentällä

     Töölön Pallokenttä, Helsinki
     3.9.2026

     HIFK – HPS 1-1 (1-0)
     Erikson (rp) 39’
          Alatalo 90+6’


Vielä kerran tällä kaudella saimme nähdä ja kokea kahden suuren taistelun Pallokentän pimenevässä illassa. HPS ja IFK ovat tarjoilleet aikojen saatossa tällä areenalla suuria tunteita molempien värien kannattajille, eikä tämän kauden kohtaamiset ole jääneet edeltäjiensä varjoon. Toukokuussa HPS kävi voittamassa maalein 0-2, ja elokuussa pelattiin ikimuistoinen kymmenen maalin ottelu, jossa pisteet lopulta tasattiin maalein 5-5. IFK lähti tähän otteluun vielä nousuhaaveet mielessään, kun taas HPS sai pelata vapautuneemmin nousujunan jo jätettyä vihreäpaidat kyydistä. Yleisöä oli saapunut Bolliksen lehtereille yli 900 henkeä, ja kotijoukkueen fanit pitivät tunnelmaa yllä lähes viimeiseen minuuttiin asti. Olipa muutama urhoollinen vihreähuivinen fanikin saapunut paikalle omiaan kannustamaan. HPS oli muuttanut avauskokoonpanoaan merkittävästi edellisen Kiffen-tappion jälkeen. Maalinsuulle palasi loukkaantumisesta toipunut Juuso Tamminen. Puolustuslinja oli taas tutummassa kokoonpanossa, kun rivissä olivat Jooa Saukkonen, Burak Kilic ja Kasper Meriläinen. Keskikentältä puuttui vakiomiehistä Saku Lilja ja Joel Oris, mikä antoi nuorelle Noel Immoselle paikan avauksessa. Vasemmassa laidassa aloitti Milo Niskanen, oikealla pelasi tutusti Karlo Kajanoja ja hyökkäykseen asettui Aleksi Alatalo.

Ottelu alkoi kotijoukkueen komennossa. Jo muutaman minuutin jälkeen syntyi ensimmäinen vaaranpaikka HPS:n maalille, kun Vihreiden pelinavaus ei tahtonut sujua ja Punapaidat pääsivät puolittain riistämään pallon aivan maalin edessä. Juuso Tamminen oli kuitenkin hereillä ja kahmaisi pallon käsiinsä. Kun reilu 10 minuuttia oli pelattu, IFK pelasi palloa takatolpalle, jossa Jooa Saukkonen siivosi sen jalka hieman korkealla, ja saattoi ehkä osua palloon pyrkineeseen IFK-pelaajaan. Tämän hieman ylidramaattinen heittäytyminen jätti kuitenkin vaikutelman, että suurta kontaktia lopulta ei ollut, eikä erotuomari Valentin Smirnov rikettä viheltänyt nähtyään ettei avustavakaan sellaista osoittanut. Vain muutamaa minuuttia myöhemmin IFK riisti pallon vasemmalla, ja sai lopulta sivuvaparin. Pallo pelattiin boksin kaarelle aivan liian vapaaksi jääneelle Otto Ollikaiselle, jonka laukaus kuitenkin hiuksenhienosti yli maalin. HPS ei edelleenkään saanut omaa pelinrakentelua toimimaan, ja pallo pomppi hermostuneesti keskialueella päätyen liian usein Punapaitojen haltuun. Hieman ennen 20 minuutin täyttymistä IFK pääsi keskittämään vapaasti boksin kulmalta, ja maalin edessä Erikson Carlos pääsi ohjaamaan pallon kohti maalia, mutta Tamminen oli valppaana ja esti avausmaalin synnyn. Hetkeä myöhemmin myös HPS pääsi rakentamaan hyökkäystä oikealta, kun Alexander Lindström antoi hyvän ristipallon, jonka Karlo Kajanoja jatkoi maalin edustalle. Tuukka Ryhäsen yritys jäi kuitenkin pehmeäksi ja suuntautui maalin ohi. Peli jatkui hieman rikkonaisena, ja ensimmäinen varoituskin nähtiin jo jakson puolivälin jälkeen. Kun pelikello lähestyi 40. minuuttia, pääsi IFK:n Elias Säyniö livahtamaan vasemmalta ohi Saukkosen, joka ehkä hieman turhaakin taklasi pelaajien jo ehdittyä boksin puolelle. Säyniö haistoi tilanteen ja ehkä hieman heittäytyi Saukkosen jalkoihin, jolloin erotuomarin mitta tuli täyteen ja pallo osoitettiin pilkulle. Erikson Carlos asettui ampumaan, ja vaikka Tamminen oli hyvin vedossa mukana, ei hänkään onnistunut pysäyttämään aivan maalin alakulmaan suuntautunutta laukausta. Näin IFK siirtyi johtoon, pelitapahtumiin nähden ansaitusti, joskin ehkä hieman väärästä tilanteesta. Jakson loppuminuuteilla pallo pyöri vielä muutaman kerran HPS-maalin läheisyydessä, mutta todellista vaaraa lisämaaleista ei ollut. Ensimmäisen jakson pallonhallinta IFK:lle 54-46, kulmat 4-0 ja maalintekoyritykset 8-5, joista vaaralliset 2-0.

Toinen jakso olikin sitten HPS:n hallintaa. Heti alkuminuuteista lähtien Jääkärijoukkue hallitsi palloa ja pääsi onnistuneesti rakentamaan hyökkäyksiä yli keskialueen. Erityisesti Milo Niskanen vasemmassa laidassa loi useasti uhkaa ja pääsi kerta toisensa jälkeen ohittamaan pallon kanssa oman puolustajansa. Noin 53. minuutilla Niskanen pääsi laukomaan voimalla vasemmalta, mutta IFK-maalilla Sam Jammeh oli valmiina ja esti maalin synnyn. Pallo pomppi kuitenkin aivan maaliviivan tuntumaan, jossa Karlo Kajanojalla oli paikka laittaa se tyhjään verkkoon, mutta IFK-puolustus onnistui tätä sen verran häiritsemään että maali jäi tekemättä. Kun 58. peliminuutti oli käynnissä, IFK sai kulman oikealta. Pallo pelattiin takatolpalle, jossa Säyniö pääsi melko vapaasti puskemaan, mutta tolppa pelasti HPS:n toiselta takaiskulta. HPS jatkoi pelin pyörittämistä IFK:n alueella, ja pääsikin useasti boksin lähistölle, mutta vaaralliset murtautumisyritykset olivat harvassa. IFK:n hyökkäykset toisella jaksolla olivat puolestaan melko lyhyitä ja suoraviivaisia, eikä isompaa halua pallon hallintaan ja hyökkäysten rakenteluun tuntunut olevan. Ensimmäinen myrskyvaroitus IFK:n maalilla nähtiin 75. minuutilla, kun HPS hyökkäsi vasemmalta. Aleksi Alatalo pyörähteli päättäväisesti boksin rajoilla ja pääsi ampumaan kohti oikeaa alanurkkaa. Jammeh haparoi pallon kanssa ja Burak Kilic oli ensimmäisenä paikalla siirtäen pallon maaliin. Avustava näki kuitenkin Kilicin olleen laukauksen lähtiessä paitsion puolella, ja näin tilanne säilyi muuttumattomana. Pelikellon jo lähestyessä täyttä aikaa, HPS jatkoi edelleen tasoitusmaalin tavoittelua. Kuten viime kohtaamisessa, myöskään tänään IFK ei onnistunut johtoasemassa peliä jäädyttämään, vaan luopui turhan helposti pallosta päästessään puolittaiseen hyökkäykseen. Tämä luonnollisesti HPS:lle kelpasi, ja antoi uskoa tasoitusmahdollisuuteen. Ottelun ratkaiseva käänne nähtiin kun muutama lisäminuutti oli jo pelattu. HPS-pelaaja kaadettiin keskialueella ja seurauksena oli vapari keskeltä noin 30 metristä. Sitä antamaan asettui Jooa Saukkonen, jonka millintarkka keskitys löysi maalin edustalla korkeimmalle kiivenneen Aleksi Alatalon. Tämän pusku painui vastustamattomasti oikeaan alakulmaan ohi hölmistyneen Jammehin, ja näin HPS tuli varsin ansaitusti tasoihin viimeisellä mahdollisella hetkellä. Syvän hiljaisuuden laskeutuessa Bolliksen katsomoon joku saattoi muistaa vuoden 1998 nousukarsintaottelun samaisella Pallokentällä, jossa IFK:n lisäajan tasoitus romutti HPS:n nousuhaaveet Ykköseen. Tämän maalin myötä lienee todennäköistä että sekä HPS:n että IFK:n pelit jatkuvat ensi kaudella Kakkosessa. Toivokaamme, että lohkoarvonta tuo joukkueet jälleen vastakkain ja saamme nähdä lisää näitä kohtaamisia! Toisen jakson pallonhallinta HPS:lle 34-66, kulmat 2-2 ja maalintekoyritykset 6-7, joista vaaralliset 1-2.

Pimeyden laskeutuessa Pallokentän ylle joukkueet poistuivat pukukopin suojiin pureskelemaan pelin tapahtumia. Kokonaisuutena ottelu ei ollut lähelläkään samanlaista jännitysnäytelmää mitä elokuussa saimme seurata – tuskin sellaista ihan hetkeen nähdäänkään. Pelin tempo oli tänään melko rauhallinen, ja rikkeet katkoivat pelin virtausta toistuvasti. HPS:n päävalmentaja Marko Ignatius summeerasi pelitapahtumia näin: ”Vähän kaksijakoiset fiilikset taas. Täytyy toki olla tyytyväinen että päästiin tasoihin viime hetkellä. Olihan meillä paikkoja ja kerran saatiinkin pallo maaliin, mutta se vietiin paitsiona pois. Kaverin pilkku oli ehkä myös hieman kyseenalainen. Eka jakso oltiin huonoja, ehkä vähän jännitystä oli pelaajissa. Harhasyöttöjä tuli valtava määrä, eikä oikein päästy peliin mukaan. Toinen jakso oli sitten hyvää peliä meiltä, nostettiin tasoa tosi paljon. Päästiin luomaan uhkaa maalille ja saatiin lopulta ihan ansaittu tasoitusmaali. Otetaan tästä piste mukaan, vaikka mielellään olisi kolmekin haluttu.”

Kakkosen pelit jatkuvat tiistaina 8.9.2026 kotiottelulla Pakila Roadilla, kun vieraaksi saapuu PPJ.

Kaikki HPS-tilastot: www.hps-tilastot.fi